Tämä kysymys tai mielenmaisema voisi ilmestyä kenen tahansa työntekijän ajatuksiin, viimeistään siinä vaiheessa, kun yritysjohdolle tulosta tärkeämpää, on tasapäinen johtaminen, prosessien seuraaminen tai vaikkapa tosiasioiden kieltäminen. Toisaalta, vallitsevaa " statusta" voi ja pitää lähestyä aina monesta suunnasta.
Yksi merkittävimpiä syitä moiseen ajatusten ja tosiasioiden turbulenssiin lienee siis tyytymättömyys johtamiseen- sen laatuun, sisältöön ja tapaan. Se antaa kuitenkin vain sysäyksen sille, mitä me itse kukin halajamme, mihin me todellisuudessa kykenemme ja kuinka hyvin itse omia voimavaroja johdamme.
On totta, että meistä jokaisesta löytyy valtavan paljon enemmän potentiaalia, kuin tällä hetkellä siitä annamme itselle, muille ihmisille tai yhteisöllemme. Ja toisaalta tyytymättömyys, mutta myös näköalattomuus itseä ja muita ihmisiä kohtaan- korreloivat lopulta aina myös omaa tilaamme.
Johtamisen ongelmia pohtiessa, olisikin aina syytä muistaa seuraava asia: asioilla, tilanteilla ja tapahtumilla on aina syy- seuraussuhteensa. Huono johtaminen on seurausta laiminlyönnistä, joka kohdistuu vajeena voimavarojen johtamiseen. Ja vastuu tästä kuuluu sekä henkilölle itselleen, että yhteisölle ja sen jäsenille.
Huonossa johtamisessa on aina myös hopeareunus. Se antaa meille ajattelemisen aihetta- suhteesta omaan itsemme ja toisiimme. Juuri ajattelu, tapamme suhtautua itse ajatukseen, viitoittaa myös omaa polkuamme asian äärellä. Mindset: Tapahtuvatko asiat ja tilanteet minulle vai minua varten?
Onko jotain, mihin pystyn itse vaikuttamaan omien voimavarojeni, kapasiteettini tai toimintani johtamisessa? Voisinko opetella johtamaan paremmin hyvinvointiani ja sen myötä yhteistyösuhteitani?
Vai pitäisikö minun yksinkertaisesti vaihtaa maisemaa, mikäli ongelmia ympärilläni on liikaa, joihin en itse kykene vaikuttamaan. Olisiko minun aika ottaa enemmän vastuuta hyvinvoinnistani ja kyetä tekemään rohkeitakin päätöksiä itseni hyväksi ?
Huono johtaminen ei saisi koskaan olla vain näkemys, johon nojataan ja jota pelkästään arvostellaan. Sen tulisi olla sysäys suuntaan, jossa jokainen meistä näkee mahdollisuuden kasvaa- peilata kyvykkyyttä johtaa omaa itseä, omaa toimintaa ja yhteistyösuhteita.
Ajatuksen huonosta johtamisesta, tulisi antaa meille jokaiselle pohdittavaa sekä aihetta ajatella. Johtaminen ei koskaan ole joko-tai-hommaa. Se on aina sekä-että- mahdollisuus.
Meille jokaiselle.
