Olen tavannut työssäni vuosien saatossa liudan pomoja, esimiehiä, johtajia, pääjohtajia, tiiminvetäjiä ja päälliköitä, joista lopulta tässä maailman ajassa tuli jokaisesta esihenkilöitä - elleivät sittemmin vaihtaneet hattuaan joksikin muuksi, saaneet fuduja, jääneet eläkkeelle tai vaihtaneet hiippakuntaa
Esihenkilötyö, johtajuus, erityisesti ihmisten väliset suhteet ja vuorovaikutus, alkoivat kiinnostaa itseäni 2000- luvun alkupuolella. Työskentelin siihen aikaan varsin tiiviisti organisaation ylimmän- ja keskijohdon kanssa sekä lukuisten erilaisten sidosryhmien parissa. Saatoin tarkastella lähemmin pomojen mielen maisemia, toimia ja edesottamuksia sekä heidän kykyään johtaa joukkojaan.
Osittain hatarasta muististani johtuen, en muista ajankohtaa, milloin päätin, että vielä tulee se kaunis tai miksei harmaampikin päivä- jolloin ainoa tarkoitukseni tässä maallisessa vaelluksessani, on kitkeä maailmasta pois huonoa, mitään sanomatonta, yksilöä ymmärtämätöntä & - arvostamatonta johtamista.
Aioin antaa panokseni tähän savottaan- olenhan sentään lizuri ja asiaan sittemmin vihkiytynyt johtamisen asiantuntija. (Tosikoille tiedoksi, että en ole oikeasti lisensiaatti- enkä väitellyt, paitsi puolisoni kanssa. )
Tuo aiemmin mainittu päivä tuli ja meni ja nyt tarkoituksesta on tullut paitsi työ, myös elämäntapa. Ennen kaikkea - jatkuva kehityksen polku itselleni, kohti parempaa itsen ja ihmissuhteiden johtamista.
Mitä ne pomot sitten oikeasti duunaavat?
Havaintojeni ja kokemusteni perusteella monen monituista & tuikitärkeää asiaa ja usein yhtä aikaa. Sen lisäksi, että he vaikuttavat olevan kovin kiireisiä touhuissaan, he ovat - ammattitaitoisia, organisoivia, luovia, strategisia, uupuneita, hauskoja, vihaisia, inspiroivia, syytteleviä, flegmaattisia, hyökkääviä, stressantuneita ja ihmeissään.
Ja ihmeissäni se olen ollut minäkin ja ihan tämän tästä. Usein sattuu niin, että minua huhuillaan paikalle, kun pissit on pöksyissä- joskus jopa isompi satsi. Silloin on henkilöstö ja puoli valtakuntaa ilmaissut tyytymättömyytensä organisaatiokulttuurin tunnelmasta, työhön tai ihmisiin liittyvien prosessien johtamiskäytänteistä tai näiden em. pomojen johtamistaidoista- oikeammin ilmaisten- niiden puutteesta.
Uskokaa huviksenne, että kovilla se pomokin tässä maailman ajassa on, kun työn tekemisen luonne muuttui kertarytinällä ja ihmiset hyppäsivät työpaikan käytäviltä sinne sormenjälkiä täynnä olevalle läppärin ruudulle.
Jos pomolla sattui entisestään olemaan kateissa tuo Leadership- taitoja edellyttävä- yksilöllisen motivaation sekä erilaisten ihmisten ja ihmisissä olevan kapasiteetin johtamiskyky - niin viimeistään nyt se suorastaan huutelee poissaoloaan.
Nythän on niin, että aika monia asioita tässä maailmassa on mahdollista ulkoistaa, mutta johtamistaitoja ei. - Ei enempää oman itsen- kuin ihmissuhteidenkaan johtamista koskien.
Varmaa nimittäin on vain se, että me ihmiset usein kuvittelemme muiden motivoituvan samoin kuin itse, - kommunikoivan mieluiten samalla tavalla kuin me itse, haluavan tulla johdetuksi samalla johtamistyylillä, kuin me itse, pääsevän tuloksiin samalla toimintatavalla, kuin me itse, hakevan merkityksellisyyttä samoista asioista, kuin me itse, tai jopa stressaantuvan samoista asioista- kuin me itse.
Mutta voivoi- viimeistään nyt on uskallettava pomollekin kertoa, jotta herätys ja wake up! Kuvitelma on täysin väärä. Ulkomaan kielillä vielä varmuudeksi : wrong, tort, equivocado, fel, falsch, неправильно, ...
Kuten tarinoissa yleensä- myös tälläkin on kääntöpuolensa.
Mitä nopeammin pomot ja organisaationsa ymmärtävät panostaa itsensä johtamisen taitoihin- sen nopeammin he kykenevät tavoittamaan entistä laajempaa kuulijakuntaa myös muissa ihmisissä- luomaan tuottavampia yhteyksiä ihmisten välille- saamaan aikaiseksi toimivia yhteistyösuhteita ja todistavat tavoitteiden mukaisia, ellei jopa niitä ylittäviä tuloksia.
Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä takamatkalta, ihmisiä inspiroivaksi johtajaksi! Vain siten on mahdollista alkaa opetella sekä itsessä, että muissa ihmisissä olevan kapasiteetin hyödyntämistä ja tuottavaa johtamista. Se on ajattelutavan tasolla uuden alku, jolle ei näy loppua.
Kaikki on mahdollista.
Riippuu pitkälti siitä- mitä se pomo jatkossa duunaa.
Comentários